Pentusilla ikää jo huimat 5 päivää. Pentulaatikossa syödää ja nukutaan, kuten pitääkin. Pennut ovat todella pontevia, päättäväisiä ja vauhdikkaita. Bio sensorin käsittelyä vastustellaan koko pienen kropan voimalla ja nälän yllättäessä nisärivistöön ängetään huimalla sisulla.
Pentusten painot nousevat hienosti. Illan punnitukset:
Sain aamulla kuvaterveisen ja pikakuulumiset pentulaatikolta. Pentulaatikkoon kuuluu hyvää, pennut on tyytyväisiä, maitobaarilla viihdytään ja pentusten painot on ok. Huomenna pennuilla alkaa Bio Sensor-ohjelma, joka tehdään 3vrk iästä 16vrk ikään asti.
"Bio Sensor on Yhdysvaltain armeijan kehittämä ohjelma, jonka tarkoitus on
stimuloida pennun aivojen synapsien kehitystä. Pentujen hermoston
kehitys on hyvin aktiivista 3-16 vuorokauden iässä, ja Bio
Sensor-ohjelma kohdistuu juuri tuohon ikäkauteen. Aivosolujen välisten
synapsien määrällä on vaikutus koko hermorakenteeseen. Mitä enemmän
koiralla on synapseja aivosolujen välillä, sitä enemmän sillä on
mahdollisuuksia käyttää aivokapasiteettiaan. Mitä aiemmin hermosto alkaa
kehittyä, sitä enemmän synapseja ehtii syntyä kriittisen kehitysvaiheen
aikana. Samanaikaisesti Bio Sensor hyödyttää pentua myös
sosiaalistamisen kannalta, ja menetelmä totuttaa pentua käsittelyyn.
Hyvän hermoston ja stressinsietokyvyn omaava koira pystyy aikuisenakin
oppimaan tehokkaammin, ja toimimaan paremmin vaativissakin tilanteissa.
Bio Sensor-ohjelman on tutkittu vaikuttavan pentujen kehitykseen muun muassa seuraavilla alueilla:
- hermoston varhaisempi kehitys
- parempi kardiovaskulaarinen suorituskyky
- parempi vastustuskyky fyysisille sairauksille
- parempi ongelmanratkaisukyky
Bio Sensor-ohjelma suoritetaan pennuille 3-16 vuorokauden iässä kerran
päivässä. Ohjelman ärsykkeet eivät kuulu sen ikäisen pennun luontaisesti
kohtaamiin ärsykkeisiin. Ohjelmaa ei toisteta useammin, sillä
liiallinen stressaaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Pentu
kerrallaan käydään kaikki viisi kohtaa läpi:
1. Kosketusärsyke
Kutitetaan pentua yhden tassun varpaiden välistä pumpulipuikolla. Ei ole
väliä ilmaiseeko pentu tuntevansa ärsykkeen vai ei. Kesto 3-5 sekuntia.
2. Pystyasento (pää ylös)
Pidetään pentua molemmissa käsissä niin, että se on pystyasennossa, pää hännän yläpuolella. Kesto 3-5 sekuntia.
3. Pystyasento (pää alas)
Kuten edellä, mutta pää alaspäin. Kesto 3-5 sekuntia.
4. Selkäasento
Pidetään pentua selällään kämmenillä. Kesto 3-5 sekuntia.
5. Lämpöärsyke
Asetetaan pentu mahalleen märälle, jääkaappikylmälle pyyhkeelle. Ei
estetä pentua, jos yrittää ryömiä pois alustalta. Kesto 3-5 sekuntia."
Pentujen iltapainot:
Nappi 345g
Nuppu 455g
Nonni 400g
Narri 402g
Noku 385g
Noita 355g
Niksi 445g
Niitti 385g
Lisää ällösöpöä kuvasaastetta tiistailta kun Piiloilla oli ikää huima 1vrk. Ihanat minit.
Lähes suora kopio meidän oman blogin tekstistä. Vähän tarkempi sepustus eilisestä. Viimeiset kaksi päivää on ollut täynnä tunnetta. Silmissä vilisee vain pentuja ja sydämiä.
Sunnuntai-iltana makasin sängyssä ja selasin toinen toistaan
kummallisempia viestiääniä. Olohuoneesta mies huvittuneena huuteli mitä
ihmettä teen. Halusin etsiä mahdollisimman äänekkään viestiäänen, jos
Laura viestittäisi yöllä synnytyksen alkamisesta. Löysin kamalan
viestiäänen ja seuraavana päivänä vähän hävetti jopa. Nukuin vähän
levottomasti ja aina herätessä kurkkasin puhelinta, ei mitään. Aamulla
ensimmäisenä kurkkasin puhelinta, ei mitään. Aloin laittaa tytölle
aamupalaa ja seuraavan kerran puhelinta katsoessa - odotettu viesti!
07.51 Laura laittoi viestin, että Ilo läähättää ja petaa, joten aletaan
valmistautua synnytykseen. Mikä ihana viesti! Kääk!
Kasa vastasyntyneitä. ♥
Ensimmäisenä aloin hihkua viestiä, seuraavaksi herätin miehen ja sitten
menin aivan lukkoon. Unohdin jatkuvasti mitä olin tekemässä, kuljin
ympäri asuntoa ja mietin "että mitähän hittoa". Menin hetkeksi täysin
toimintakyvyttömäksi. Joskus silloin vuosia sitten oman synnytyksen
lähestyessä pakkasin sairaalakassin, mutta olin pakannut kassin
valmiiksi myös Ilon synnytyksen lähestyessä. Silti tuli "kiire" ja viiletin tukka putkella (kun sain itseni toimimaan). Röykkään saavuin noin 11.30. Tosi hyvissä ajoin.
Ilo oli todella iloinen tajutessaan minut. Meinasi jopa hypätä, mutta
totesin ehei. Ilo oli v-a-l-t-a-v-a. Ilo oli valtava pari viikkoa sitten
meiltä lähtiessä, mutta se ei ollut mitään verrattuna tuohon.
Linnoittauduin pentuhuoneeseen. Ilo hakeutui lähelleni kerjäämään
rapsutuksia ja viihtyi siinä aina vaihtelevan ajan. Ilo oli todella
levoton, liikkui ympäri huonetta, petasi ja läähätti. Ajoittain
takajalat tärisi ja Ilo ojenteli jalkojaan. 14.10 Ilolle tarjottiin
ruokaa, mutta ei maistunut. 14.50 Ilo petasi niin villisti, että koko
pentuaitaus rytkyi. Ilo alkoi olla eri tavalla levoton, liikkui ympäri
huonetta ja pälyili huoneessa ollutta suljettua lentoboxia. 15.30 nukkui
pitkät unet sylissäni ja rauhoittuikin vähän. Kannustettiin Iloa
pentuaitaukseen, jotta se keskittyisi sylittelyn sijaan synnytykseen.
17.15 Ilo petasi niin kovasti, että koko pentuaitaus liikkui. Ilo oli
todella levoton. Kävi huoneen ovella portilla, katsoi aiemmin mainittuun
boxiin, kävi pentuaitauksessa, tuli pois, etsi selvästi paikkaa ja
olisi mahdollisesti halunnut omiin oloihinsa. Iloa alkoi selvästi
supistella enemmän. 17.45 Ilo alkoi oikoa itseään kyljellään ja
jalat tärräsi välillä. 18.00 Ilo kävi aitaukseen pötkölle, Laura kehui
ja
rapsutteli Iloa. Hetken päästä Laura totesi "alle puoli tuntia, ei
sitäkään". Se tunne. 18.28 meni lapsivesi ja 18.35 syntyi ensimmäinen
pentu, punainen narttu 335g. Pillahdin itkuun. Pillahdin uudestaan
itkuun tätä kirjoittaessa ja sitä hetkeä miettiessä. Sitä tunnetta ei
voi sanoin kuvailla. Meidän ensimmäinen pentu. Nappi ♥. Ilo oli
huolehtivainen, mutta vähän ihmeissään. Koitti aluksi "piilottaa" pentua
mm. leukansa alle. Ilo petasi synnytyksen lähestyessä ja koitti jatkaa
turhan villiä petaamista myös ensimmäisen pennun syntymisen jälkeen.
Piti kertoa, että enää ei oikein voi noin pedata. Nopeasti Ilo kuitenkin uskoi kun sanottiin.
19.03 alkoi supistella taas voimakkaammin, 19.23 supistuksia alkoi tulla
tiheämmin. 20.14 syntyi toinen pentu, punainen narttu 450g. Nuppu ♥.
Toinen oli huomattavasti ensimmäistä pentua isompi ja Ilo joutui
tekemään hirveästi duunia. Seuraava tulikin rytinällä, blobs vain. 20.21
syntyi kolmas pentu, musta narttu 350g. Nonni ♥. Tuli tauko ja Ilo
hoiti kolmea tytärtään antaumuksella. 21.08 syntyi neljäs pentu,
punainen tyttö 361g. Narri ♥. 21.26 syntyi viides pentu, punainen uros
335g. Noku ♥. 21.36 syntyi kuudes pentu, musta narttu 361g Noita ♥.
Pennut syntyi aika kivalla tahdilla. 22.28 syntyi seitsemäs pentu,
punainen uros 404g. Niksi ♥. Laura tunnusteli Ilon vatsaa ja totesi,
että kyllä siellä vielä yksi pentu on. Aikaa kului lähes tunti, mutta
23.24 syntyi kahdeksas pentu, musta narttu 352g. Niitti ♥. Ilosta
huomasi selvästi aina kun syntymä lähestyi, supistukset oli
voimakkaampia ja niitä tuli tiheämmin. Pennut oli tomeria ja Laura
nauroikin, että ne juoksivat sikiöpusseista. Niin vauhdikkaat ensihetkestä alkaen.
Ilo näytti todella väsyneeltä, mutta samaan aikaan todella onnelliselta. Rankka homma,
mutta niin synnytys aina on. Ensimmäisen pennun supistukset sattui
selvästi vähän muita enemmän, Ilo vinkaisi pari kertaa. Ilo oli oikein
reipas ja selviytyi hommasta hienosti. Ilon äidinvaistot heräsi heti ja
hoiti pentujaan hienosti. Silti käyttäytyi mallikkaasti, vaikka me
oltiin Lauran kanssa pentuaitauksen vierellä ja
Lauran perhe kävi katsomassa pentuja. Ilo oli aluksi selvästi ihmeissään
kun pennut vinkui ja
vähän mietitytti miten asettuu, että ei lyttää pentujansa. Ilo oli aivan
likainen, joten pikapissatuksen jälkeen se kävi pikaisesti pesulla ja
pääsi takaisin pentujensa luokse.
Osasin käyttäytyä yllättävän rauhallisesti ja hillitysti. Olen ylpeä itsestäni. Itkin vain
Napista ja suhtauduin muutenkin maltillisesti. Laura varmasti vaikutti
asiaan. Laura on rauhallinen ja järkevä. Lauralla on myös kokemusta,
joten luotin Ilon olevan hyvissä käsissä. Etukäteen minua oli
jännittänyt ja jopa pelottanut, mutta itse tilanteessa pelko haihtui.
Olen äärettömän onnellinen ja kiitollinen kun sain olla mukana
synnytyksessä. Ainutlaatuinen ja ikimuistoinen kokemus. Syntymän ihme. Se on jotain käsittämätöntä.
Kävin nukkumaan pentuhuoneen lattialle patjalle. Tai no, ei meinannut
uni
tulla millään. Ei väsymyksestä huolimatta, koska kävin niin
kierroksilla. Aivan käsittämätön fiilis. Ilo huokaili tyytyväisenä,
pennut inisi ja lussutti nisiä. Välillä meinasin nukahtaa, mutta
havahduin jokaiseen vinkaisuun. Sain minä ainakin pari tuntia nukuttua,
sillä heräsin kesken unien ja havahduin hiljaisuuteen. Kurkkasin salaa
pentulaatikkoon. Ilo makasi pitkin pituuttaan, pennut nisillä.
Mamsku ja pentuset vaikutti kovin tyytyväisiltä elämäänsä. Aivan ihastuttavia. Hymyilytti ja hymy huulilla nukahdin
uudestaan.
Olin laittanut kellon kuudelta soimaan. Ajattelin, että sen aikaisemmin
en kehtaa laittaa. Heti heräämisestä asti ihailin pentuja. Oikeastaan
ihailin pentulaatikon asukkeja viitisen tuntia, enkä edes tajunnut sitä
ennen kuin vilkaisin kelloa. Välillä pentuhuoneessa oli muitakin, mutta
pitkän pätkän olin siellä yksin koiraperheen kanssa. Meinasin pillahtaa
itkuun useamman kerran kun katselin Iloa. Ne äidinvaistot, liikuttavaa.
Niin kaunista. Niin ihana katsoa. Ilo oli toisena päivänä jo
huomattavasti varmempi pentujen hoidossa. Ei miettinyt liikaa, miten
tässä nyt olisi. Pentujen vinkuessa kauempana tökkäisi hellästi
kuonollaan. Määrätietoisesti putsasi pienten peput, vastaväitteistä
huolimatta. Myös pennuista huokui määrätietoisuus. Käsittämätöntä, että
tyypit on sokeita ja kuuroja, eikä ne osaa kävellä, mutta silti ne
tietää tasan mitä haluaa ja tekee töitä saavuttaakseen haluamansa.
Esimerkiksi meidän pieni Nuppunen ilmoittaa erittäin äänekkäästi, jos ei
pääse syömään heti halutessaan. Surffaa sisarustensa päällä ja hakeutuu
ahnaasti taaimmaisille nisille, joista heruu eniten maitoa. Aika valloittava persoona jo nyt.
Sydän on pakahtua kun näitä tyyppejä katsoo. Olin kiintynyt niihin jo masuaikana, mutta nyt kun olen tavannut ne... huh. Niin kauniita ja ihania. Odotan innolla, mitä näistä vielä kasvaa. Ihastuttavia ja meneväisiä touhutoopeja ovat ainakin alusta asti.
Pentujen kokemusten kerryttäminen alkoi heti tänään. Niistä otettiin
ensimmäiset posetuskuvat. Laura piteli pentuja vuorotellen käsissään ja
Lauran mies Make otti kuvia. Lauran tyttären Saran kanssa koitettiin
muistaa kuka pentu on kukin ja mietittiin, kumpi oppii tunnistamaan
pennut nopeammin. Olen melko varma, että Sara.
Ilo on ihana emä. Äidinvaistot löytyi heti ja Ilo hoitaa aarteitaan huolella. Pentujen luokse on kauhea kiire ja niistä pidetään hyvä huoli. Hetki sitten tuli Lauralta viesti, että pentulaatikkoon kuuluu hyvää. Pennut on tyytyväisiä ja painot on kaikilla ok. Ilo suhtautuu kaikkiin perheenjäseniin mahtavasti ja se on mahtavaa. Video päivältä:
Tänään on se päivä! Ilo synnyttää. Koko päivä on odoteltu pieniä ihmeitä saapuvaksi.
1. pentu syntyi 18.36. Nappi on tumma punainen tyttö valkoisin ja todennäköisesti tan merkein, pään päällä valkoisessa merkissä hieno on-off kytkin. Paino 335g.
2. pentu syntyi 20.17. Nuppu on punainen typy valkoisin ja tan merkein, naamassa vahvat tanit. Paino 450g.
3. pentu syntyi 20.21. Nonni on musta tyttö ainakin valkoisin merkein. Taneista ei varmuutta. Paino 350g.
4. pentu syntyi 21.08. Narri on punainen tyttö valkoisin ja tan merkein, iso täplä pään päällä. Paino 361g.
5. pentu syntyi 21.26. Noku on punainen uros valkoisin merkein, taneista ei varmuutta. Paino 335g.
6. pentu syntyi 21.36. Noita on musta tyttö valkoisin ja tan merkein. Enemmän valkoista naamassa kuin Nonnilla. Paino 361g.
7. pentu syntyi 22.28. Niksi on punainen poju valkoisin ja tan merkein. Paino 404g.
8. pentu syntyi 23.24. Niitti on musta tyttö valkoisin ja tan merkein. Paino 352g.
Upeat 8 Piiloa ovat nyt täällä. Ilo on jaksanut synnytyksen hyvin ja hoitaa pentujaan esimerkillisesti. Hieno Ilo ja ihanat Piilot.
